A socio-cognitive and computational model for decision making and user modelling in social phishing

Systems software quality, and system security in particular, is often compromised by phishing attacks. The latter were relatively easy to detect through phishing content filters, in the past. However, it has been increasingly difficult to stop more recent and sophisticated social phishing attacks. To protect the citizens from new types of phishing attacks, software quality engineers need to provide equally sophisticating preventive technology that models people’s reactions. The authors considered the behaviour of people on the Internet from a socio-cognitive perspective and deduced who could be more prone to be spoofed by social phishing techniques. The authors herein propose a computational and interdisciplinary metamodelling methodology, which can assist in capturing and understanding people’s interactive behaviour when they are online. Online behaviour can reveal Internet users’ knowledge, information, and beliefs in a given social context; these could also constitute significant factors for trust in social phishing circumstances which, in turn, can provide valuable insights and decision making meta-knowledge for recognition of potential victims of phishers. The proposed modelling approach is illustrated and explained using real-life phishing cases. This meta-model can i) help social computing and phishing researchers to understand users’ trust decisions from a socio-cognitive perspective, and ii) open ways to integrate artificial intelligence design techniques within software quality management practices in order to protect citizens from being spoofed by social phishing attacks. Thus, this software design quality approach will increase system security as a proactive maintenance strategy

Paikallinen ruokajärjestelmä : ympäristö- ja talousvaikutuksia sekä oppimishaasteita

vokBEL/EL

Paikallinen ruokajärjestelmä : ympäristö- ja talousvaikutuksia sekä oppimishaasteita

Maa- ja elintarviketalouden keskittymisen myötä tuottajat ja kuluttajat ovat entistä kauempana toisistaan sekä maantieteellisesti että sosiaalisesti, ja pienten maatilojen ja maaseudun elintarvikeyritysten pääsy markkinoille vaikeutuu. Paikallisuuden eri asteiden mukaan hahmottuva ruoka on esillä aina elintarvikestrategisista linjauksista ympäristönäkökulmiin ja yhteiskuntavastuusta maaseudun elinvoimaisuuteen. Paikallinen ruoka on kiinnostava sekä ympäristötieteiden että yhteiskunta- ja taloustieteiden tutkimuskohteena. Luomu- ja lähiruoan on katsottu edustavan maatalous- ja elintarvikesektorin vaihtoehtoisia kehitysmahdollisuuksia. Tässä tutkimuksessa ruokajärjestelmä tarkoittaa yhtäältä ruoan alkutuotannon, jalostuksen, jakelun ja kulutuksen muodostamaa kokonaisuutta, ja toisaalta ruokaan liittyviä toimijoita, ketjuja ja verkostoja. Tutkimuskohteena paikallinen ruokajärjestelmä on hyvin monitahoinen ja vaatii monitieteistä otetta. Tutkimuksen ympäristöosa selvittää lähiruoan ja luomulähiruoan maisema- ja ympäristövaikutuksia alkutuotannossa Etelä-Savon alueella. Erilaisten lähiruokana tuotettujen ruokavaliovaihtoehtojen avulla tarkastellaan paikallisen ruoan toteutettavuutta kohdealueella sekä miten paikallinen ruokajärjestelmä toteutuessaan heijastuisi maisemaan ja maatalouden ympäristökuormitukseen. Tutkimuksen taloudellinen osa arvioi ruokajärjestelmän paikallistumisen mahdollisia aluetaloudellisia vaikutuksia. Tutkimusta varten luotiin sovellettu panos-tuotosmalli, jonka avulla arvioidaan lisääntyvän lähi- ja luomuruoan kysynnän kerroinvaikutuksia Etelä-Savon talouden kokonaistuotokseen ja työllisyyteen. Hankkeen oppimisosan keskiössä ovat ruokajärjestelmän toimijat, heidän keskinäiset suhteensa sekä elintarvikkeiden tuotannosta ja kulutuksesta muodostuvat ketjut. Tässä osassa tutkitaan laadullisin menetelmin erilaisten elintarvikeketjujen toimintaa, paikallistumiseen liittyviä oppimishaasteita sekä toimijoiden näkemyksiä eri elintarviketyypeistä. Eri osia yhdistävänä tutkimuskohteena ovat Juvan kunnan ja Etelä-Savon maakunnan ruokajärjestelmät. Paikallisen ruoan käytön lisääntyminen ei välttämättä merkittävästi vähennä ympäristö- kuormitusta. Kuitenkin mitä lähempänä ruoan tuotannosta aiheutuva ympäristökuormitus tuntuu, sitä paremmin ympäristönäkökulma tulee otetuksi huomioon ja sen helpompaa on perustella ympäristönhoidon kustannusten jakamista yhteiskunnassa. Etelä-Savon maatalousmaa riittäisi pääpiirteissään hyvin paikallisen ruoan kysynnän tyydyttämiseen jopa luomutuotantona. Maankäytön tai ravinnekuormituksen erot eri ruokavaliovaihtoehtojen välillä ovat hyvin pieniä. Luomutuotetussa vegaaniruokavaliossa kaasumaisia päästöjä tulee vähemmän kuin muissa vaihtoehdoissa, mutta samalla monivuotisten laidunten ja nurmien pinta-ala vähenee, mikä puolestaan on luonnon monimuotoisuuden kannalta huono asia. Koska maa- ja elintarvikesektori muodostaa vain pienen osan aluetaloudesta, paikallisella ruoalla ei saada aikaan suuria kasvuvaikutuksia koko taloudessa. Paikallisen ruoan taloudelliset ja työllisyysvaikutukset ovat kuitenkin positiivisia maakunnan tasolla. Maataloudessa ja elintar-viketeollisuussektorilla vaikutukset voivat olla merkittäviä. Kohdistettaessa elintarvikehankinnat mahdollisimman suurelta osin omalle alueelle Etelä-Savon maakunnan talouden tuotos kasvaa noin 5 %, arvonlisä noin 3 % (76 milj. euroa) ja työpaikkojen määrä noin 6 % vuoden 2002 tilanteeseen verrattuna. Vaihtoehdon vaikutus kansantalouden tuotokseen ja koko maan työllisyyteen on kuitenkin hieman negatiivinen. Paikallinen eli lähiruoka on mahdollinen maaseutualueiden selviytymisstrategia, mutta ei välttämättä takaa taloudellista kasvua alueelle. Nykytilanteeseen verrattuna luonnonmukaiseen maatalouteen siirtymisellä on pieni positiivinen vaikutus maataloustoimialojen tuotokseen ja työllisyyteen. Ruoan kallistumisen myötä talouden muille toimialoille suuntautuva kulutuskysyntä laskee kuitenkin niin paljon, että kokonaisuutena aluetalouden tuotos pienenee hieman. Paikallinen ruoka voidaan toteuttaa erilaisilla elintarvikeketjujen toimintamalleilla eli konsepteilla, jotka eroavat mm. työnjaon ja vaikutusmahdollisuuksien jakautumisen suhteen. Paikallista hyvinvointia puolustava ’pieni’ näkökulma ja mittakaavaetuja korostava ’suuri’ näkökulma käyvät vuoropuhelua lähiruoan kehittämiskeskustelussa. Sosiaaliset suhteet ovat tärkeitä toimijoiden välisen luottamuksen ja yhteistyön kehityksessä. Kumppanuuteen tukeutuvien pitkäaikaisten suhteiden perustalle rakentuu paikallisia yrityksiä ja ketjuja. Luomuketjujen yleistyminen ja kasvu edellyttäisi tuotantotavan nykyistä parempaa erottumista tavanomaisesta tuotannosta. Paikallisen ruoan toteuttamista voidaan tukea yhteisillä päätöksillä. On mahdollista, että alueen toimijat edelleen synnyttävät uutta, talouden rakenteita muuttavaa yritystoimintaa ja tarjontaketjuja. Paikallisen ruoan eräs merkitys on uusien maa- ja elintarvikealan mahdollisuuksien synnyttämisessä ja kokeilussa

Ruokajärjestelmämalli lähiruoan kestävyyden monitieteiseen tutkimukseen

Paikallinen ruokajärjestelmä, lähiruoka, on erityisesti globaalistuvan ruokajärjestelmän vastakohtanakiinnostava tutkimuskohde. Ruokajärjestelmän paikallistamisella tavoitellaan ruoan tasaveroista jayhteisöllisesti omatoimista saavutettavuutta, taloudellista ruokaturvaa sekä vastuullisuutta ruoan tuotannonluonnonvaroista ja tuotantoympäristöstä. Nämä tavoitteet liittyvät läheisesti väestö-, talous-, ympäristö- jakulttuurisiin kysymyksiin analyysin mittakaavasta riippumatta.Olemme tutkineet ruokajärjestelmän paikallistamisen vaikutuksia ja siihen liittyviäoppimishaasteita kunta- ja maakuntatasolla Etelä-Savossa. Tämänkaltainen kansallista mittakaavaapaikallisempi lähiruoka-ajattelu ilmaantui etenkin maaseudun toimijoiden hankkeisiin 1990-luvunloppupuolella reaktiona maaseudun elinolojen ja -keinojen taantumiseen. Hankkeessa kehitimmemonitieteiseen kommunikointiin ja tieteiden-väliseen yhdistämiseen tähtäävän käsitteellisen LOFOjärjestelmämallin. Mallissa ruokajärjestelmän ajatellaan muodostuvan kolmesta osajärjestelmästä, jotkaolivat yhteiskunnallis-taloudellinen, biofysikaalinen sekä toiminnan osajärjestelmä.Yhteiskunnallis-taloudellinen osajärjestelmä sisältää normatiivisen ja taloudellisen 'ympäristön',samaan tapaan kuin biofysikaalinen osajärjestelmä sisältää fyysisen ja biologisen ympäristön. Näidenehdoilla, niihin sopeutuen ja niitä muuntaen kaikki toiminnan osajärjestelmän osakkaat tuottajasta ruoankuluttajaan toimivat ja tekevät ruokajärjestelmää koskevia päätöksiä. Teimme jokaista osajärjestelmääkoskien menetelmällisiä rajauksia ja valintoja, ja toteutimme osajärjestelmäkohtaiset osatutkimuksetmenetelmällisesti erillisinä tieteenalakohtaisina harjoitelmina. Näin ollen tuloksemme ovat ikäänkuinnäytteitä tai palasia systeemimallin tarjoamaan kokonaisvaltaisempaan palapeliin.Toiminnan osajärjestelmään sisältyy keskeisen tärkeänä ruokajärjestelmään osallisten 'voimaannuttaminen'sekä lisäksi prosessi, jossa paikalliset yhteisöt neovottelevat yhteisestä tulevaisuudestaan jatunnistavat sen mahdollisuuksia. Lisäksi tuloksemme tukevat ruoan 'valuma-alue' (foodshed) -ajattelua: onvälttämätöntä sisällyttää sekä maatilojen ja maaseudun ruoan 'lähde'- (source) että taajamien ja kaupunkienruoan 'kohde'- (sink) alueet paikallisen järjestelmän rajauksen sisään

A System to Support the Analysis of Antivirus Products' Virus Detection Capabilities

Virustutkimusyksikössä kehitetyn järjestelmän avulla voidaan automatisoida useita virustentorjuntaohjelmien torjuntakyvyn arvionnissa tarvittavia toimintoja. Marko Heleniuksen tietojenkäsittelytieteiden väitöskirja "A System to Support the Analysis of Antivirus Products' Virus Detection Capabilities" (Virustentorjuntaohjelmien torjuntakyvyn analysointia tukeva järjestelmä) tarkastetaan Tampereen yliopiston Paavo Koli -salissa 7.6.2002. Vastaväittäjänä on professori Klaus Brunnstein Hampurin yliopiston virustestikeskuksesta. Marko Helenius on tutkijana Tampereen yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitoksella virustutkimusyksikössä. Kirjoittajan vetämä tutkimusyksikkö on saavuttanut toiminnallaan tietokonevirusten torjunta-alan tutkijoiden keskuudessa kansainvälistä arvostusta. Tutkimusyksikön periaatteena on ollut tehdä puolueetonta vertailututkimusta virustentorjuntaohjelmien ominaisuuksista. Torjuntaohjelmien valmistajat ovat suhtautuneet myönteisesti tuotteidensa asianmukaiseen vertailuun. Tulokset on julkaistu tutkimusyksikön kotisivulla http://www.uta.fi/laitokset/virus Marko Heleniuksen väitöskirjassa tarkastellaan aluksi tietokoneviruksiin ja haitalliseen ohjelmakoodiin liittyviä käsitteitä sekä virustentorjuntaohjelmien arviointiin liittyvää teoriaa. Tietokonevirukset ovat muodostuneet tietokonejärjestelmien yhdeksi merkittäväksi turvallisuusriskiksi. Tietokoneviruksia vastaan on kehitetty erilaisia torjuntaohjelmia, mutta niiden laadun arvioiminen on vaikeaa. Erityisesti virusten torjuntakyvyn arvioiminen on haastava tehtävä, jossa usein tehdään virheitä. Seuraavaksi tarkastellaan järjestelmää, jonka Marko Helenius on kehittänyt virustutkimusyksikössä. Järjestelmän kehitys kuvataan väitöskirjassa tarkasti sekä osoitetaan, että järjestelmän avulla voidaan automatisoida useita virustentorjuntaohjelmien arvionnissa tarvittavia toimintoja. Tällaisiä toimintoja ovat mm. tietokonevirusten kontrolloitu levittäminen uusiin kohteisiin eristetyssä järjestelmässä ja virusten syöttäminen torjuntaohjelmille yksi kerrallaan. Koska järjestelmä pystyy automaattisesti toipumaan virusten aiheuttamista vahingoista, voi järjestelmä suorittaa jopa useita kuukausia kestävät tehtävänsä menestyksekkäästi loppuun asti. Väitöskirjassa arvioidaan lisäksi järjestelmän tehokkuutta verrattuna vastaaviin operaatioihin, jotka ihminen joutuisi muuten tekemään työläästi. Jos väitöskirjassa tarkasteltuja menetelmiä käytetään torjuntaohjelmien laadun tarkkailuun, voivat torjuntaohjelmien kehittäjät ja testaajat entistä paremmin varmistaa ohjelmien oikean toiminnan.Computer viruses have become a threat to computer users and computer antivirus products have been developed to facilitate the prevention of computer viruses. Unfortunately, computer antivirus products are not perfect solutions and therefore antivirus product evaluation is needed. One important aspect of computer antivirus product evaluation is analysis of products' virus detection and prevention capabilities. First an introduction to computer viruses and antivirus products' virus detection analysis is presented. We will conclude that analysis of computer antivirus products' virus detection capabilities is a difficult task because of the large number of computer viruses, complex tasks involved with test bed preparation and multiple operations of antivirus products. The author shows that many tasks supporting the analysis of computer antivirus product's virus detection capabilities can be made computer-supported. The author presents a development of computer-supported processes, which have facilitated evaluation of antivirus products' virus detection capabilities in various operating environments. These include such processes as automatic virus replication in a controlled environment, automatic evaluation of antivirus programs working actively in the background and automatic processes developed for Windows environment. The major part of the dissertation is devoted to the development phases and self-assessment of a system that can be used for automating these subtasks. Since we consider time saving of the processes as the most critical characteristic, the self-assessment concentrates on efficiency of the processes compared to manually accomplished operations. Problems with different tasks are addressed and also solutions for the problems are provided. The computer-supported processes discussed are especially useful for those who are interested in antivirus product evaluation or virus related aspects of antivirus product quality control. The author shows that the developed processes can save an enormous amount of work and can improve the quality of the evaluation results

A System to Support the Analysis of Antivirus Products' Virus Detection Capabilities

Virustutkimusyksikössä kehitetyn järjestelmän avulla voidaan automatisoida useita virustentorjuntaohjelmien torjuntakyvyn arvionnissa tarvittavia toimintoja. Marko Heleniuksen tietojenkäsittelytieteiden väitöskirja "A System to Support the Analysis of Antivirus Products' Virus Detection Capabilities" (Virustentorjuntaohjelmien torjuntakyvyn analysointia tukeva järjestelmä) tarkastetaan Tampereen yliopiston Paavo Koli -salissa 7.6.2002. Vastaväittäjänä on professori Klaus Brunnstein Hampurin yliopiston virustestikeskuksesta. Marko Helenius on tutkijana Tampereen yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitoksella virustutkimusyksikössä. Kirjoittajan vetämä tutkimusyksikkö on saavuttanut toiminnallaan tietokonevirusten torjunta-alan tutkijoiden keskuudessa kansainvälistä arvostusta. Tutkimusyksikön periaatteena on ollut tehdä puolueetonta vertailututkimusta virustentorjuntaohjelmien ominaisuuksista. Torjuntaohjelmien valmistajat ovat suhtautuneet myönteisesti tuotteidensa asianmukaiseen vertailuun. Tulokset on julkaistu tutkimusyksikön kotisivulla http://www.uta.fi/laitokset/virus Marko Heleniuksen väitöskirjassa tarkastellaan aluksi tietokoneviruksiin ja haitalliseen ohjelmakoodiin liittyviä käsitteitä sekä virustentorjuntaohjelmien arviointiin liittyvää teoriaa. Tietokonevirukset ovat muodostuneet tietokonejärjestelmien yhdeksi merkittäväksi turvallisuusriskiksi. Tietokoneviruksia vastaan on kehitetty erilaisia torjuntaohjelmia, mutta niiden laadun arvioiminen on vaikeaa. Erityisesti virusten torjuntakyvyn arvioiminen on haastava tehtävä, jossa usein tehdään virheitä. Seuraavaksi tarkastellaan järjestelmää, jonka Marko Helenius on kehittänyt virustutkimusyksikössä. Järjestelmän kehitys kuvataan väitöskirjassa tarkasti sekä osoitetaan, että järjestelmän avulla voidaan automatisoida useita virustentorjuntaohjelmien arvionnissa tarvittavia toimintoja. Tällaisiä toimintoja ovat mm. tietokonevirusten kontrolloitu levittäminen uusiin kohteisiin eristetyssä järjestelmässä ja virusten syöttäminen torjuntaohjelmille yksi kerrallaan. Koska järjestelmä pystyy automaattisesti toipumaan virusten aiheuttamista vahingoista, voi järjestelmä suorittaa jopa useita kuukausia kestävät tehtävänsä menestyksekkäästi loppuun asti. Väitöskirjassa arvioidaan lisäksi järjestelmän tehokkuutta verrattuna vastaaviin operaatioihin, jotka ihminen joutuisi muuten tekemään työläästi. Jos väitöskirjassa tarkasteltuja menetelmiä käytetään torjuntaohjelmien laadun tarkkailuun, voivat torjuntaohjelmien kehittäjät ja testaajat entistä paremmin varmistaa ohjelmien oikean toiminnan.Computer viruses have become a threat to computer users and computer antivirus products have been developed to facilitate the prevention of computer viruses. Unfortunately, computer antivirus products are not perfect solutions and therefore antivirus product evaluation is needed. One important aspect of computer antivirus product evaluation is analysis of products' virus detection and prevention capabilities. First an introduction to computer viruses and antivirus products' virus detection analysis is presented. We will conclude that analysis of computer antivirus products' virus detection capabilities is a difficult task because of the large number of computer viruses, complex tasks involved with test bed preparation and multiple operations of antivirus products. The author shows that many tasks supporting the analysis of computer antivirus product's virus detection capabilities can be made computer-supported. The author presents a development of computer-supported processes, which have facilitated evaluation of antivirus products' virus detection capabilities in various operating environments. These include such processes as automatic virus replication in a controlled environment, automatic evaluation of antivirus programs working actively in the background and automatic processes developed for Windows environment. The major part of the dissertation is devoted to the development phases and self-assessment of a system that can be used for automating these subtasks. Since we consider time saving of the processes as the most critical characteristic, the self-assessment concentrates on efficiency of the processes compared to manually accomplished operations. Problems with different tasks are addressed and also solutions for the problems are provided. The computer-supported processes discussed are especially useful for those who are interested in antivirus product evaluation or virus related aspects of antivirus product quality control. The author shows that the developed processes can save an enormous amount of work and can improve the quality of the evaluation results

Phishing Knowledge based User Modelling in Software Design

Abstract. Due to the limitations of anti-phishing software and limitations in creating such software, we propose the usage of metamodelling frameworks and software tools for implementing software systems where phishing prevention is already designed as a part of the system itself. An expressive computational, verifiable and validatable metamodel is created that captures user behaviour. Next it is shown through examples that the metamodel follows and describes reported phishing scams accurately. The model is then used to create specification in an executable formal specification tool. The formal specification, which can be executed to observe user behaviour, can be used as a building block in the specification of a larger software system, resulting in an inherently phishing-resilient software system design in the form of a formal specification